tiistai 7. syyskuuta 2010

Viikonloppuvieraita

 

Meillä oli oikein mukava lauantai päivä.

H-sisko tuli miehensä kanssa Porista käymään.
Asuntoa tutkittiin ja herra L ihmetteli käytännön ihmisenä pölyjen pyyhkimiseen kuluvaa aikaa.
En viitsinyt sanoa, ettei niitä pölyjä nyt niin innokkaasti pyyhitä. Siivoojat pyyhkivät sieltä täältä ja minä teen samoin.

 

Sisko tiesi, että jos kukan aikoo tuoda, niin sen on oltava valkoinen.
Oli löytynyt tulilatva, jossa on isot kerratut, valkoiset kukat. Kaunis.

Minulla on ollut paljon valkoista tulilatvaa, se kun menee sekä sisällä että parvekkeella. Toistaiseksi kukka saa olla parvekkeella.
Harmittavasti kukka jäi alalaitaan kollaasissa.

 

Mikä voittaa kotimaiset omenat?! Ei mikään. Ne ovat raakanakin parempia kuin ulkolaiset. Näitä riittää siskon pihassa "varkaille" asti.

Nämä omput ovat niin kauniin punaisia, että oikein houkuttelevat syömään.
Ovat vain vielä raakoja, siemenet ovat valkoisia.
Ei se minua silti haittaa, käyn pari kertaa päivässä hakemassa parvekkeelta syötävää.

 

Meillä oli hauskaa.

Nauraa sai kyllikseen, Herra L piti siitä huolen.

Ruoka oli hyvää, kiitos Mieheni.

Tuliaisia saimme liiankin kanssa. Sain kahdet pitkävartiset villasukat, kun onneton en itse osaa kutoa/neuloa.
Tuli myös iso purkki maailman parasta mustaherukkahilloa. Se on ihan oikeasti todella hyvää siskon tekemänä.

Vietimme niin kivan viisi ja puolituntisen ajan yhdessä, että jäi haikea olo,
kun auto kurvasi parkkipaikalta pois kohti Poria.
Seuraavaksi sitten suuntaa meidän automme Poriin.

 

Meidän kodinonnemme kukoistaa edelleen.
Kuukauden parin päästä se on vuoden verran jaksanut rehottaa ilonamme.


Kiitoksia edelliseen postaukseen kommentin jättäneille ja vierailijoille!!



Aurinkoista syysviikkoa kaikille!!

17 kommenttia:

tuksu kirjoitti...

Ihanan viikonlopun vierailun olette saaneetkin kokea! Tuollaiset tapaamiset, vaikka lyhyetkin antavat voimaa jaksaa taas...kun syksy saapuu, sataa, pimeä pitenee...
Mukavia päiviä sinne:)
tuksu

Kirsi kirjoitti...

Kovasti paljon kauniita esineitä kodissanne,ilo katsella kuvia ja lukea mukavista hetkistä.
Hyvää syksyn jatkoa ja tervetuloa vastavierailulle todellisen vasta-alkajan huusholliin=)

Hilda kirjoitti...

Mukavia hetkiä teillä ollut ja ihania tuliaisia! Valkoinen kerrattu tulilatva on kaunis! Tosi kauniin punaisia omppuja, meillä ei omenoita enää pihalla kasva ja luumupuun luumutkin olivat kaikki yhtenä aamuna hävinneet! :) Liekö pihalla vierailevat harakat tai muut linnut vieneet..
Hyvin olet kodinonnen saanut viihtymään, minulla ei kyllä tuokaan sisäkasvi onnistu :)
Mukavaa viikkoa!!

Lisay kirjoitti...

Mika on salaisuutesi,etta saat kodinonnen kukoistamaan???
Mina olen ostanut monta ja kaikki ovat kuolleet aika pian.
Eika se pitais johtua siitakaan ettei tassa kodissa onnellisia oltaisi....heh.

bean emäntä - bea's kirjoitti...

Kuulostaa siltä että teillä on ollut upea viikonloppu!

Minäkin aloin miettimään samaa kuin Lisay, millä konstilla saat kodinonnen rehottamaan...? Onko se se tasainen kosteus, käsite joka ei millään iskostu mun vihreisiin peukalohini...;)

Ulla-Kristiina kirjoitti...

Kiitos Tuksu! Meillä oli kyllä mukava lauantai päivä. Kyllä siitä on iloa pitkään.

Kiitos Kirsi vierailustasi ja liittymisestä lukijakseni! Kävin vastavierailulla ja sinulla tulee taatusti olemaan upea blogi. Ainakin mitä muutamasta kuvasta ymmärsin. Toivottavasti saat pian tehtyä uusia postauksia. Käyn kyllä innolla lukemassa kaikki postaukset.

Kiitos Hilda! Nämä isokukkaiset tulilatvat ovat kauniita.
Eikö vaan olekin upean punaisia omenoita. Kirpeitä, mutta pidän juuri sellaisista.

Kiitos Lisay ja Bea! Kodinonni pitää aina kastella altapäin. Laitan kukan vesiastiaan ja annan olla niin kauan, kunnes sen multa on ihan märkää. Joskus se on päässyt kuivumaankin ihan raaskuksi, mutta vesiastiassa on aina vironnut. Laitan lannoitteeksi pienet palat vihreää lannoitetikkua.
Jos totta puhutaan, en kyllä itsekään ymmärrä, miten kukka voi olla vielä hengissä ;)

Mukavaa tiistai-iltaa teille!!

Tytti kirjoitti...

Teillä on´ollut ihana tuokio vieraidenne kanssa,miehet nyt aina ihmettelevät kaikkea kummaa,vaikka harvan käteen se pölyrätti sopii (:
Itse pyyhin pölyt aina silloin kun muistan, ei vaivaa minua ylimääräiset"lemmikit" mukavaa viikkoa..

Louise kirjoitti...

Kivannäköiset kynttilänkupit...mutta miten saat kynttilät pysymään niissä??

Virpi kirjoitti...

Teillä on ollut ihana hetki siellä vieraiden kanssa. Höh, just tuollaisia ne miehet on ;)

Kaunis kodinonni! Mä olen monesti yrittänyt kasvattaa, mutta aina se kuolee melkein samantien.

Mukavaa viikon jatkoa! :)

Tuire kirjoitti...

Voi kuinka kauniita asetelmia ja kollaaseja! Kyllä vieraiden kelpaa ihastella. :)

Anne kirjoitti...

Hei- kiitos vierailustasi !
Tulin vastavierailulle ja niinhän sitä pruukataan sanoa että vuoroin vieraissa :)
Kaunis koti jota menen katselemaan kuvien kauttaa lisää ja uudestaan !

Ainosofia kirjoitti...

Oikea hyväntuulen postaus :)

On onni omistaa läheinen sisko.
Ja mukava jakaa hänen kanssaan asioita.

Hih - hauska tuo herra L:n asunnon tutkiminen ja huoli pölyjen pyyhkimisestä :)))

Kotimaiset omput ovat hyviä... ja näyttääkin hyviltä.

Kiitos vielä kerran siitä tarjottimesta.... vieläkin tykkään paljon :)

Mukavaa keskiviikkopäivää sinne <3

sarppa kirjoitti...

Mukava viikonloppu teillä ollut kera mukavien vieraiden!:)

Oletpas saanut hyvin tuon kodin onnen menestymään.Minulla ei ole menestynyt.

Mukavaa keskiviikkoa!

Ulla-Kristiina kirjoitti...

Kiitos Tytti! No miehet on miehiä !! ;)

Kiitos Louise! Ostin sellaisia pieniä vahanappeja, jotka ovat juuri tähän tarkoitukseen, että kynttilä pysyy tukevasti pystyssä vaikka vinolla pinnalla.
Louise, käyn katsomassa jokaisen postauksesi, mutta kun käännös ruotsista suomeen on niin huono, niin pystyn vain harvoin kommentoimaan.

Kiitos Virpi! Minulla on aina aikaisemmin kodinonnet kuolleet melkein heti, kun olen ne saanut sisälle tuotua. En ymmärrä mikä tätä yksilöä vaivaa?!;)

Kiitos Tuire! Sisko huokaili, että meilläkin on mökillä tuollaisia ollut - missä ne nyt ovat?? Ja tuollaisia kippoja ja kuppeja on takuuvarmasti joskus pyörinyt nurkissa!
Luulen, että kotona ja mökillä alkoi aarteenmetsästys.

Kiitos Anne kauniista sanoistasi!

Kiitos Ainosofia! Et tiedäkään, kuinka oikeassa olet siinä, että on onni omistaa läheinen sisko.

Tämä Herra L on oikeasti hauska seuranpitäjä ja kurillaan siirteli pieniä tavaroita toiseen asentoon. Niitä sitten sunnuntaina laittelin oikein päin.

Mukavaa, että tarjotin oli mieleinen.

Kiitos Sarppa! Se tuo kodinonnen pitkäikäisyys on minullekin mysteeri.


Oikein mukavaa keskiviikkoa teille!!!

Piupau kirjoitti...

Ihana postaus. Kyllä rakkaiden ihmisten anssa vietetty aika on arvokastta.
Mahtavaa että olet saanut kodinonnen kukoistamaan, miten ihmeessä sen teet. Itse olen yrittänyt lukuisa kertoja, huonolla menestyksellä.
Ihanaa päivää.

Liisa kirjoitti...

Mukavaa kun olet saanut mieluisia vieraita! Se piristää kovasti omaa arkea. ja jaksaa taas ,eikö?

Kaunista "romua" näkyy siellä sinulla olevan, tykkään!

Ulla-Kristiina kirjoitti...

Kiitos Piupau! Kyllä meillä oli mukavaa yhdessä.
Tuossa kodinonnessa on varmaan joku geenivirhe, kun jaksaa vaan kasvaa. Kastelen sen aina altapäin.

Kiitos Liisa! Oikeassa olet, kyllä piristi arkea.
Romua on ja lisää seuraavassa postauksessa :)

Mukavaa torstaita teille!!

Kaikkea kaunista

Olen vieraillut aivan ihanilla blogi-sivuilla. Elsass-blogissa vierähti yli tunti ja se sisältää kaikkea mukavaa. Päätin yrittää itsekin ja pienten vaikeuksien kautta olen jotenkin selvinnyt tähän asti. Tosin en kylläkään ilman apuja - täytyy myöntää. Ja uskon, että joudun pyytämään apua vielä useastikin. Ei haittaa, itsetunto kunnossa. Talvi tekee tuloaan ja ihana polttaa kynttilöitä. Olemme muuttaneet keväällä tähän asuntoon, emmekä ole vielä kokeilleet takkaa. Asumme kerrostalon ylimmässä kerroksessa ja meillä on ihana avotakka. Ja suuri, suuri olohuone. Kuvat, joita laitan blogiini ovat kotoamme. Laitan myöhemmin käsityö-askartelu- ja maalausjuttujani.