Vappu

 

Tulee kolea ja sateinen vappu tälle suunnalle Suomea.
Ennenvanhaan koleana vappuna on saatettu pukeutua tälläisiin asusteisiin.
Hattu on Fredriksonin vanhaa tuotantoa ja ostettu kirpputorilta 5€:lla. Käsineet ja laukku ovat minun käyttökamaani. Alma- laukku ostettu viime keväänä Helsingistä. Luulen ettei ole moniin vuosiin asiaa siihen liikkeeseen.

 

Tämä ihana, resuinen vuodelta 1941 oleva kartasto on viimeviikonlopun löytöjä. Maksoi kokonaiset 1 euroa. Sen sivuilla on kaikkea mukavaa katseltavaa. Jotenkin pidän kartoista paljon.
Meillä on Prahasta ja Budabestistä sellaiset melko isot kartat, joissa on piirretty myös rakennukset. Ne ovat mielestäni parhaita.

 

Kartasto on ennen sotia painettu. Niinpä siinä on Suomella 2 käsivartta ja Karjala.
Tämä kartta on A3:n kokoinen ja kauniin värinen.
Olen miettinyt sen laittamista kehyksiin. Tai ottaisi laadukkaan kopion ja tekisi siitä taulun.
Seinätiaa löytyisi käytävästä. Sinne voisi laittaa Prahan ja Budabestin kartatkin. Täytyy miettiä vielä.

 

Meidän vappuamme tuo vilskettä Prinsessa, 10v. Hän tulee tänään Tampereelta linja-autolla. On jo yhden kerran aikaisemminkin matkustanut yksinään.
Siispä tiedossa leikkiä, laulua ja varmaankin myös esityksiä. Piirtelemme ja maalaamme. Ja Prinsessa haluaa aina kokata Miehen kanssa. Nyt annankin paistaa kananmunan piparimuotin kanssa. Taaskaan en muista, kenen blogista tämän luin.

 

Kiitän jälleen lukijoita, kommentoijia sekä vierailijoita!!



OIKEIN HYVÄÄ VAPPUA KAIKILLE :))

Kirpputorilöytöjä

 

Viikonloppuna löydettiin kirpputorilta 2 sifonia. Ne ovat isoja ja painavia. Olen pienenmpiä nähnyt joissain sisustusmyymälöissä. En ole kuitenkaan vielä raaskinut ostaa. Nyt löytyi oiken hyvään hintaan molemmat. Vihreä maksoi 4€ ja toinen, jossa on metalliverkko päällä, maksoi 10€.

 

Sifonit eivät ole vielä löytäneet paikkaansa meillä. Olen kokeillut moneen paikkaan huonoin tuloksin. Sifonien vieressä oleva "käpy"-koriste oli samalla kirpparilla myynnissä 3€ hintaan.

 

Tässä sifonit keittiön työtasolla. Ei hyvä. Jatketaan paikan etsintää.

 

Yksi viikonlopun kivoista löydöistä oli tämä 1950 painettu Maapallon eläinkuvasto. Sivuja 739 ja täynnä mustavalkoisia piirrettyjä kuvia. Joukossa joitakin huonolaatuisia valokuvia.

 

Kirja on tosi mielenkiintoinen, mutta hankala lukea, koska on niin painava ja isokokoinen. Kirja on ulospäinkin hieno; siinä on kulunut nahkaselkämys ja nahkavahvikkeet kansien kulmissa.
Toivoisin löytäväni kasviaiheisia kirjoja, mutta vielä ei ole tullut vastaan.

 

Kirjan välistä löytyi ihana vanha pääsylippu, valokuva nuoresta miehestä ja ohut pieni pala Jyväskylän karttaa. Kun katsoin kartanpalaa tarkemmin, niin siinä näkyi entisen asuntomme paikka. Laitoin siihen ruksin. Mukava yhteensattuma.

 

Eilen saapui postista vielä 1 arvontavoitto. Sen voitin Vekaruksen blogista Vekarus-kotona ja kesähuvilalla. Kiitoksia oikein paljon!! Magneetteja oli enemmän kuin piti olla. Kiitos pienelle pojallesi!



Kiitokset lukijoille, kommentoijille ja vierailijoille!!




Aurinkoista vappuviikkoa kaikille :)

Nukenvaunut

 

Hieman nuhjaantuneen näköinen kukka kuvassa. Mutta se on kestänyt tätä huushollia jo joulusta asti. Toinen samaan aikaan ostettu ei välittänyt meillä olosta ja kuihtui pois jo ajat sitten.

 

Minäkin esittelen Elsan innoittamana ihanaiset nukenvaunut 50-luvulta. Nämä on ostettu Porista kirpputorilta. Maksoivat 100€, mutta koska olin tälläisiä kaivannut ei hinta tuntunut isolta. Kirpputori oli menossa kiinni, eikä pankkikortilla voinut maksaa. Mies kiireenvilkkaa automaatille. Minä seisoa tökötin ylpeänä vaunujen kanssa ja huomasin vanhemman rouvan katselevan minua kiinnostuneena. Kehuin hänelle, miten hyvä tuuri meillä oli kun tälläiset vaunut löysimme. Hän kertoi, että ne olivat hänen tyttärensä nukenvaunut ja tytär oli leikkinyt niillä 50-luvulla. Ne olivat ihan ehjät, tyttö oli ilmeisesti osannut leikkiä kauniisti niillä.

 

Tälläisiä vanhoja nukkeja siellä vaunuissa nukkuu, paitsi pienimmät ovat vitriinissä. 3 pientä olen riisunut likaisista vaatteista ja yrittänyt pestä nukkeja varovasti. Isoin nukke on 40-luvulta ja ostettu joiltain nukkemessuilta. Minusta sillä on niin kauniit kasvot ja tukka aitoa hiusta. Sillä on myös alkuperäiset vaatteet päällä ja se on siistikuntoinen.

 

Tämän linnunpöntönkin esittelen muiden blogien innoittamana. Minusta se on kaunis. Onkohan se tehty jostain kelohongasta vai mistä? Otin pöntön talteen entisen asuntomme yhteisestä pihasta, jossa kasvoi paljon puita. Joku oli heittänyt sen yhden puun juurelle ja pari vuotta seurattuani sitä, hain sen parempaan talteen. Kukaan ei kysellyt sen perään. Kenen lie ollut.

Vähän sekalainen postaus tällä kertaa. Teimme eilen oikein kivoja löytöjä kirpparilta. Yritän saada niitä kuvattua seuraavaan postaukseen.


Kiitokset uudelle ja vanhoille lukijoille, kommmentoijille ja vierailijoille!!!


Aurinkoista viikkoa kaikille :)

Vanha pelargonia on mummon akkunalla...

 

Pelakuut ovat uusia, mutta kuitenkin mummon akkunalla.
Tänään niitä vihdoin löytyi meillekin Plantagenista. Paljon on nuppuja, toivottavasti osaan hoitaa. Mukaan jäi tietysti muitakin sisäkukkia, mutta niistä myöhemmin.
Keskellä olevat santut olen saanut kukkimaan toista kertaa. Taputan itseäni selkään. Hyvä minä.

 

Keittiön pöydällekin riitti yksi pelargonia. Punaisissa olisi ollut kukat paljon isompia, mutta minulle kelpasi vain valkoinen.
Kyllä nyt on jo niin runsas kukkatarjonta ainakin Plantagenissa, ettei tiedä mihin silmänsä pistäisi.

 

Tälläinen arvontavoitto saapui eilen postista. Palkinto on ihana!!! Voitin sen Taivaanrannan maalarin arvonnasta. Kiitos Tytti!!! Kaunis ja käyttöön tuli heti. Olet tosi taitava ompelija. Tämä pussukka onkin tosi jämäkkä, eikä lepsahda läjään. Hyvää työtä kuten sydänkin.

Toinenkin voitto tuli eilisen postissa. Tämän voitin Ihanuutta arkeen blogista. Kiitos Virpi!!!

 

Paketissa oli vaikka mitä. Iso kaunis postikortti, risti, 4 madonnakoristelaattaa, iso nippu erilaisia koristepitsejä ja ihanaa nimikointinauhaa!
Ja tämä oli ihan ylimääräinen palkinto, ei siis päävoitto.

 

Täällä päin Suomea on kurjaa keliä. Lämmintä vain pari astetta. Tänäänkin on satanut vettä, räntää ja välillä aurinko pilkistänyt pilven takaa.

Yritetään silti pitää kevätmieltä yllä!!


Kiitokset lukijoille, kommentoijille ja vierailijoille!!


Lokoisaa viikonvaihdetta teille kaikille :)

Minä muistan...

 

Meillä käy joka toinen keskiviikko siivoojat ja sen kunniaksi hain parvekkeelta tuoreita kukkia vanhoihin lääkepulloihin. Heti perunanarsissin ihana tuoksu lehahti ohikulkiessa. Pieni asia - iso ilo.
Minulla on parvekkeella melkoisesti kuihtuneita narskuja ja krookuksia. Vien ne siskolleni, kun ensi kuussa menemme käymään. Heillä on omakotitalo ja hän voi istuttaa sipulit aurinkoiseen paikkaan. Kunhan vain ensin selvitän, miten sipulien kanssa tulee toimia.

 

Oletko tätä ikäluokkaa, joka keräsi 3 kesää kasveja? Se oli olevinaan kovaa hommaa. Kesäloman alussa asiaa ei edes ajatellut, koska loma tuntui niin pitkältä. Ainahan lomat kuluvat nopsaan ja loppulomasta sitten epätoivoisesti etsittiin kukkia ja heiniä ojanpenkoilta, metsästä, pellonpientareelta ym.

 

Kuivatusmenetelmät olivat minulla ainakin alkeelliset. Isoja kiviä painoina, sanomalehteä ja imupaperia. Sitä en muista, millaisessa häkkyrässä kasveja kuivattiin.
Kasvien kiinnittäminen oli melkoinen urakka. Ensimmäisen vuoden kasvit olin kiinnittänyt teipillä päältäpäin. Teippi oli kylläkin leikattu ohuiksi kaistaleiksi. Silloin on täytynyt olla pitkä pinna, kun on teippiäkin on joutunut suikaloimaan.

 

Kasveja kerättiin yhteensä 100. Sitten kolmantena vuotena jokainen joutui yksitellen "kuulusteluun" opettajanhuoneeseen. Piti osata sadan kasvin suomalainen- ja tieteellinen nimi. Taivas, mikä pänttääminen niissä oli.
Minulla sattui olemaan hammaslääkäri ennen tätä kuulustelua. Kertasin koko ajan mielessäni kasvien tieteellisiä nimiä istuessani hoidettavana. Kun hoito oli valmis, niin hammaslääkäri sanoi, ettei hänellä ole koskaan ollut näin rauhallista potilasta. Minä olin ollut niin keskittynyt tulevaan tenttaamiseen, että olin täysin unohtanut missä piinapenkissä olin istunut.
Muistaakseni 30 kasvia kysyttiin ja minä selvisin täysillä pisteillä.

 

Tälläisestä Otavan värikasviosta niitä kasvien nimiä sitten yritettiin selvittää. Ei kyllä aina ollut helppoa. Jos nimi oli väärin, niin paperin oikeaan alalaitaan, jossa kasvi oli, liimattiin entisen lapun päälle uusi lappu niin monta kertaa, että osui oikeaan. Minullakin oli muutamissa kolmekin lappua päällekkäin.

 

Kirjassa oli näin pieniä kuvia ja lyhyt pätkä tekstiä kustakin kasvista. Siinä sitä sitten arvuuteltiin ja selattiin kirjaa edes takaisin.
Sitten aikuisena oppi arvostaan tuota kasvien keruuhommaa. Tieteelliset nimet unohtuivat samantien tentin jälkeen, mutta kasveja tuntee suomalaiselta nimeltä. Ei ihan itsestään selvä asia esimerkiksi meidän ikäluokkamme lapsille.

Mitenkähän tuleekin nykyään tälläisiä muistorikkaita postauksia vuosikymmenten takaa. Nuokin kasvit on kerätty yli 40 vuotta sitten.
Onkohan se merkki siitä, että alkaa olla vanha. Silloinhan muistellaan lapsuuden tapahtumia.
Ja minäkö vanha, ei ikinä. Sitä on juuri niin vanha miksi itsensä tuntee. Ja minä olen nuori.



Kiitos jälleen lukijoille, kommentoijille ja vierailijoille!!


Leppoisaa loppuviikkoa kaikille:)

Tunnustus ja kirpputorikäynti

 

Näin komeasti helmililja kukkii vielä makuuhuoneen parvekkeella. Tai kaksihan niitä oikeasti siellä on ja lisäksi pitkä ruukku perunanarsisseja. Parvekelasit ovat sen verran kuitenkin tiiviit, että tuoksu on voimakas parvekkeella.

 

Kävin tänään läheisellä Fida-kirpputorilla, mutta saalis jäi kovin mitättömäksi. Löytyi sieltä hyvänkokoinen 50-luvun käsityökoppa. Pienen korin olen joskus vuosia sitten ostanut ja harja on vasenkätisen pöytäharja Mököstä ja Lurusta. Joku kumma minua viehättää noissa käsityökoreissa. Meillä on jo yksi iso parvekkeella ja siinä on kantokahvakin. Sen olen maalannut valkoiseksi ja liimannut tekemäni kangasruusun sen kylkeen. Ruusun ohje on Tilda kirjasta. Mietin kovasti maalaanko nämäkin valkoiseksi. Uuden korin muoto on minusta kaunis.

 

Eurolla löytyi Alessin servettiteline. Muut on ostettu sisustusmyymälästä. Sitruunapuserrin on ihan toimiva, mutta sen pienempi versio oli vain pakko ostaa, kun oli niin söpö.

 

Jonkinlainen paahtoleipäteline tarttui myös hyppysiin. Sen väleihin mahtuu hyvin pienet luonnoskirjani. Ovatpa sitten esillä muistuttamassa olemassaolostaan. Joka päivä täytyisi piirtää vähän.
Minulla on pitkälti toistakymmentä erikokoista luonnoslehtiötä/-kirjaa. Isoin on A3 ja sitä käytin viimeisen akvarellikurssin aikana. Se mahtuu juuri ja juuri isoon nahkasalkkuuni. Lomilla kuljetan pieniä lehtiöitä mukana, kulkevat vaikka käsilaukussa mukana. Luonnoskyniä kuljetan sikarikotelossa. Piti ostaa 1 paksu sikari, joka oli metallikotelossa. Sikariparka joutui roskiin.


Tälläisen ihanan mieltä lämmittävän tunnustuksen sain Sarpalta blogista Valkoisten ruusujen koti. Monet kiitokset Sarppa!!
On aina niin vaikea laittaa tunnustuksia eteenpäin ja tällä kertaa laitan sen ainoastaan yhdelle. Ainosofia on ansainnut piristystä, koska Islannin tulivuoren mustat tuhkapilvet estivät matkan Pariisiin. Kuvassa on hienot valkoiset pilvet, jotka toivottavasti tulevat pian mustien tilalle.


Lukijamäärä on nyt 100. En olisi kyllä ikinä uskonyt , että saavuttaisin tuollaisen mahtavan määrän. Sadas lukijani on Nina blogista Kodin sydän. Ninalle lähtee pieni lahja, kunhan saan osoitteen!

Kiitoksia uudet sekä vanhat lukijani, kommentoijat ja vierailijat!!


Oikein mukavaa alkanutta viikkoa kaikille teille :)

Paluu tuttuun valkoiseen

 

En oikein käsitä mitä äsken tapahtui, mutta juuri kirjoittamani postaus hävisi jonnekkin.
Tänä aamuna kiskoin kukalliset tuolinpäälliset tuoleista ja tilalle laitoin uudet valkoiset paketista. Heti rauhottui olohuoneen ilme.
Olin eilen vielä myymässä noita kukallisia huppuja, mutta pidänkin ne itse. Ne ovat vahvaa hyvää puuvillaa ja saavat vielä uuden viran. Tarvitaan vain sakset ja ompelukone.

 

Nämä tyynyt saivat vielä jäädä sohvalle. Niiden värit eivät hypi silmille, kun on paljon vaaleaa tilaa ympärillä. Tyynyt ovat hyvän malliset ja sisätyynytkin kunnon kangastyynyt.

 

Kylvin tänään valkoista Mustasilmäsusannaa. Ruukut tein sanomalehdestä PotMakerin avulla. Se on yksinkertaisuudessaan todella kätevä laite.
Kun siemenet ovat itäneet ja kasvattaneet vartta, niin siirrän ne kahteen ruukkuun. Siis jos ne itävät. Hyvin on vielä muistissa pääsiäisen ohrankasvatus.
Tuoksuherneet saivat jäädä vielä likoamaan, jos vaikka tekisivät juuria. On nimittäin kylvetty tavallista hernettä väärinpäin. Juuret olivat ihan värryrällä, kun ilmasta yrittivät kääntyä multaan. En nimittäin peitellyt herneitä mitenkään.

 

Onkohan monelle tuttu laite tämä PotMaker. Pidän sita tosi kätevänä. Sanomalehteä leikataan sopivan mittaiseksi ja levyiseksi. Suikale kierretään varren ympäri ja ylimääräinen paperi taitellaan pohjaksi. Sitten asetetaan varsi papereineen pohjan päälle ja kierretään. Ja ruukku on valmis. Ei tule muoviruukkujätettä.

 

Kiitos jälleen lukijoille, kommentoijille ja vierailijoille!!


Leppoisaa viikonloppua teille kaikille :)