tiistai 13. huhtikuuta 2010

Nostalgiaa

 

Nostalgisia muistoja herättivät limsapullot lauantaina Tampereen Stockmannilla. Muistatteko miltä maistui Sitruunasooda ja Pommac? Minä muistan nuo maut, näitä uusia en ole maistanut. Ilmeisesti samalla reseptillä tehdään edelleenkin.
Nuo karkkitötteröt ovat myöskin uusvanhaa tuotantoa. Samoin pieni purukumipaketti, jossa on Sammy Davies Jr:n kuva kannessa. Minä en kyllä muista tuollaisia purkkapakkauksia lapsuudesta ja karkkitötteröt ovat olleet ruotsalaisia.
Mielenkiintoinen on myös pieni matkalaukku, jossa tavarat ovat. Ostin sen joitakin vuosia sitten täällä kesäviikonloppuisin toimivalta ulkokirpputorilta. Vanhempi rouvashenkilö myi sen 5€:lla. Laukku oli ollut hänen sisarellaan, kun tämä oli sodan jaloista lähtenyt Ruotsiin sotalapseksi. Siinä on hänen nimensä ja hän on asunut aivan tässä lähellä olevassa lähiössä. En voinut ymmärtää, miksi sisar laukun myi. Ostin, kun tiesin että osaan arvostaa laukkua ja sen tarinaa.

 

Nyt kun ollaan näissä nostalgisissa tunnelmissa, niin laitan kuvia Muistoja-vihostani. Näitä Muistovihkoja oli 60-luvun alussa koulua käyvillä tytöillä. Niitä kierrätettiin koulukavereilla ja opettajilla. Kylässä käyvät sukulaiset ilman muuta kirjoittivat muiston vihkoon. Kiiltokuvia vaihdeltiin tyttöjen kanssa. Kaikki oli niin viatonta siihen aikaan.
Tuossa alakuvassa on myös äitini muistovihko, jossa ei kansia enää ole. Vieressä kortti, jonka äitini on lähettänyt vanhimmalle siskolleni ja minulle 50-luvun loppupuolella.

 

Näille sivuille äitini on kirjoittanut muistot. Ne on kirjoitettu vähän yli 50 vuotta sitten. Sivuista näkyy, että ne ovat nuhruiset kierrettyään monissa käsissä.


 

Täällä on tänään ollut todella lämmin päivä. Join teetä olohuoneen isolla parvekkeella tästä Sally´s kirpparilta ostamastani kupista ensimmäistä kertaa. Mutta kuppi lautasineen piti ensin filmata keittiössä.
Meillä on ollut parvekkeiden ovat auki koko päivän ja iso parveke oli niin kuuma, että ikkunoita oli pakko pitää auki. Kukat olisivat muuten läkähtyneet.



Kiitoksia jälleen uusille ja vanhoille lukijoille, kommentoijille ja vierailijoille!!


Aurinkoisia päiviä kaikille:)

17 kommenttia:

Liisa kirjoitti...

Oi joi,miten ihanaa, minä muistan ainakin pommacin ,sitä tuli kyllä lapsena ostettua ja juotua, mutta enpä ole nykyään ostanut, onko makukaan sama? pitäisi testata.

Sinullakin on tallessa muistojen kirja, mulla on myös, mutta taitaa yläaste-ajoilta -70 luvulta. täytyykin etsiä se tuolta kaapista.

Mukavaa kun kirjoitit niin muistoja herättäviä juttuja.

Tervetuloa uuteen blogiini:

http://liisatar.blogspot.com/

Ida Maria kirjoitti...

Minakin muistan milta Sitruunasooda ja Pommac maistuu. Mummollani oli aina Pommacia ja keltaista Jaffaa.
Ihania kuvia taas kerran!
Aurinkoista loppuviikkoa!!!

Aamunkukka kirjoitti...

Voi mikä aarre täynnä herkkuja!
Todella, onneksi poimit talteen tuon laukun,nyt se pääsi hyvään kotiin, ihankuin ne vanhat valokuvat..
Tosiaan ihan ihmettelee, miten joku raaskii tuollaisista muistoista luopua?

Terassitunnelma kuulostaa kyllä mahtavalta, voi teillä on taatusti siellä kaunista! Tosiaan, sun kauniit kukkasi, ovat varmaan täydessä kukassaan auringon ansiosta;-)?

Ainosofia kirjoitti...

Kauniita muistoja sinulla. Kyllä harmittaa itseä kun en ole säilyttänyt omia muistivihkojani :(

Ah! Pommac on lempijuomani... ollut melkein aina.

Heidi kirjoitti...

Heippa ihanainen :)

Voih kuinka kukaan voisi unohtaa Pommacia...se oli ja on edelleen niin hyvää...

Nostalgiaa..ihania muistoja ja fiilistelyä. Minulla itselläni oli 70 ja 80-luvuilla juuri tuollaisia värssykirjoja joihin sitten opettajat ja ystävät kirjoittivat. Voi kuinka nyt lämmittää kun siihen kirjoittivat rakkaat mummu ja ukki, heitä kun ei enää ole niin voin aika katsella heidän ihania kirjoituksia minulle...

Ihanaa aurinkoa sinulle <3
Heidi

Eeviregina kirjoitti...

Olipa tuttuja limsapulloja... Meillä on työpaikallani noita Laitilan limonaadeja myynnissä ja niitä ostetaan paljon. Ne eivät ole niin makeita kuin nykyajan limsat ja asiakkaat ainakin sanovat, että ne maistuvat samoilta kuin ennen vanhaan.
Mullakin on noita muistikirjoja ja just viime viikolla lueskeltiin siskojeni kanssa vanhoja Ystäväni-kirjoja.Oi niitä aikoja!

hietzu kirjoitti...

Aivan hurmaava muistovihkonen. Itse tein lapsena ja teininä lehtileikevihkoja lempiartisteista ja bändeistä. Niitä on kyllä näin jälkikäteen aika mukava selailla,tulee se sama tunnelma takaisin kuin silloin kuin liimaili leikkeitä.

Miia - Miian unelmia kirjoitti...

Miten ihana Muistoja-vihko! Onneksi olet säilyttänyt! Nuo Laitilan limut ovat todella hyviä. En oikeastaan juo limua, siis noita peruslimuja, mitä kaupoissa on, koska en pidä niiden mausta enkä äklömakeudesta, mutta silloin tällöin ostan laitilalaisen. Ne ovat nam!

Tytti kirjoitti...

Ihana nostalginen tunnelma,muistan itsekin hyvin nuo limsat,kauniisti olet laittanut nuo asetelmat.Muistan kuinka nuo muistovihot kiersivät koulussa,mitähän niihinkin tuli kirjoitettua.Tänään tapaan kaksi luokkakaveria joiden kanssa aloitettiin koulu,suunnitellaan kokousta,pitääpä kysyä löytyykö heiltä noita vihkoja..

ALESSANDRA kirjoitti...

very very nice this blog!!!! Compliments.

Vekarus kirjoitti...

Ihana laukku ja tarina! Onneksi otit talteen!

Aurinkoa myös sinun päivääsi!

Ulla-Kristiina kirjoitti...

Kiitos Liisa! Eikö olekin jännää, miten sitä muistaa vanhojen asioiden tuoksun tai maun. Hyvä, että sinullakin on Muistovihko tallessa.
Kävin uudessa blogissasi ja kirjauduin lukijaksi. Onnea uudelle blogille!

Kiitos Ida Maria! Niinhän se oli, että keltaista Jaffaa oli myös. Ja sitä juotettiin, jos oli maha-, oksennus- tai kuumetaudissa.

Kiitos Aamunkukka! Tuo pieni matkalaukku on kaikista matkalaukuista tärkein minulle. Siihen liittyy tarina, joka onneksi päättyi hyvin.
Kukat ovat niin täydessä loistossa. Helmihyasintit ja keltanarsissit ovat aukaisseet kukkansa ja ne ovat niin kauniita. Molemmilla parvekkeilla tuoksuu perunanarsissien huumaava tuoksu.

Kiitos Ainosofia! Minulla on paljon, paljon muistorikkaita tavaroita jäänyt monien muuttojen jalkoihin. Eikä nuorempana osannut niin arvostaa tavaroitaan.

Kiitos Heidi! Niin Pommac on Pommac, makua ei unohda. Muistovihot ovat ihania. Minunkin äitini on edesmennyt ja on ihanaa omistaa hänen Muistovihkonsa ja kirjoitukset omassa vihossaan.

Kiitos Eeviregina! Mukava tietää, etteivät limsat ole niin makeita kuin ennen ja että maku on sama. Kiva, että sinullakin on Muistovihko tallella.

Kiitos Hietzu! Muistan, että esim. siskollani ja hänen ystävillään oli Dannysta ja Johnnysta ikuinen kiista kumpi on parempi. Ja Irwin oli heille kova sana. En muista, että itselläni olisi tälläisiä idoleita ollut.

Kiitos Miia! Mukavaa, että pidät Muisto-vihostani.

Kiitos Tytti! Hienoa huomata, että niin monella on ollut Muisto-vihko. Se ei tosiaankaan kauaa kotona ollut, vaan jatkuvasti kierrolla.

Thank you Alessandra for visit my blog! And nice that you like it. I visit your blog too and you have 3 interesting blogs.
Have a nice week!!

Kiitos Vekarus! Olen onnellinen, että ehdin ostamaan laukun ennen muita.


Keväisen aurinkoista päivää kaikille!!!

Risusydän kirjoitti...

Hieno laukku täynnä nostalgisia herkkuja ♥
Noissa Laitilan Wirvoitusjuomissa on todella aito vanhanajan maku!
Täällä Laitilan lähiseudulla niitä on myynnissä melkein joka kaupassa.
Ihana tuo Muistoja-kirjasi.
Minullakin on jossain oma tallessa.... tarkka sijainti ei tällä hetkellä vaan ole tiedossa ;)
Mutta siinä kirjassa on punaiset samettikannet, joissa on kultaisia koukeroita...

Oikein ihanaa kevätpäivää sinulle ♥

MariaK kirjoitti...

Laukku ja se tarina ovat aivan liikuttavat.
Muistojen kirja oli minullakin, ja on vieläkin jossain tallessa. Taidanpa vaatehuonetta siivoillessa etsiä sen ja nuuhkia lapsuuden tuoksua sen lehdiltä...

Pakkasakka kirjoitti...

Nostalgiaa kerrakseen - näitä asioita alkaa arvostamaan näin neljänkympin rajapyykin ylittäneenä aina enemmän ja enemmän. Aivan ihanat tavarat :)

Sally kirjoitti...

Ihanaa, kun nykyisin valmistetaan uudestaan tuotteita wanhanajan etiketeillä ym.

Keltaista jaffaa juodessani tulee usein mieleen, kuinka lapsuudessa Mummin ja Papan ulkosaunan pukuhuoneessa oli kimalainen verhon välissä. Pientä tyttöä pelotti pukeutua saunan jälkeen, vaikka Mummi rauhoitteli ja avasi kaasujääkaapista pikkupullon jaffaa. Se pelko maistuu vieläkin keltaisessa jaffassa..

AURINKOA PÄIVÄÄSI!

Ulla-Kristiina kirjoitti...

Kiitos Risusydän! Kiva tietää, että nuo Laitilan juomat maistuvat samalle kuin vuosikymmeniä sitten.
Sinulla on tosi hieno Muistovihko samettikansineen.

Kiitos MariaK! Tavarat tai esineet, joilla on tarina ovat jotenkin merkityksellisempiä kuin vain pelkkä esine. Hienoa, että sinunkin Muistovihkosi on tallella.

Kiitos Pakkasakka! Siinäpä se. Jos parikymppisenä olisi arvostanut samoja asioita, niin nyt ei tarvitsisi metsästää sellaisia tavaroita, joita silloin jo omisti tai oli lapuuskodissa tai mummolassa. Ja nyt saa maksaa samoista tavaroista, mitä silloin heitti menemään.

Kiitos Sally! Jännää miten toisista asioista jää niin voimakkaat muistot, että esim. pelontunne säilyy. Pelontunne yhdistettynä keltaiseen Jaffaan, mutta luulen, että et pelkää kimalaisia muuten.

Hyvää viikonloppua kaikille!!!

Kaikkea kaunista

Olen vieraillut aivan ihanilla blogi-sivuilla. Elsass-blogissa vierähti yli tunti ja se sisältää kaikkea mukavaa. Päätin yrittää itsekin ja pienten vaikeuksien kautta olen jotenkin selvinnyt tähän asti. Tosin en kylläkään ilman apuja - täytyy myöntää. Ja uskon, että joudun pyytämään apua vielä useastikin. Ei haittaa, itsetunto kunnossa. Talvi tekee tuloaan ja ihana polttaa kynttilöitä. Olemme muuttaneet keväällä tähän asuntoon, emmekä ole vielä kokeilleet takkaa. Asumme kerrostalon ylimmässä kerroksessa ja meillä on ihana avotakka. Ja suuri, suuri olohuone. Kuvat, joita laitan blogiini ovat kotoamme. Laitan myöhemmin käsityö-askartelu- ja maalausjuttujani.