Ongelmia säkkikankaan kanssa

Lupasin tuossa edellisessä postauksessa ommella vimmatusti töitä alta pois. Ja kangas oli Sinooperista ostettua säkkikangasta. Leikkaaminen jo oli melkoista sottaamista, kankaasta kun tulee niin paljon nöyhtää. Siivosin tunnollisesti pienin väliajoin ja aloitin ompelun. Toisena kankaana oli puuvilla tai pellava. Sitten oli silittämisen vuoro, kun silitin saumoja auki. Ja kauhistuksen kanahäkki; mikä löyhkä siitä säkkikankaasta nousikaan. Silitin höyryllä ja minun raudastani sitä tulee 160 asteisena, kun silitysjuttuni on puoliteollinen. Siinä vaiheessa vielä ajattelin, että haju haihtuu. Ei haihtunut. Kävin kysymässä sieltä ihanasta Verhoomosta, mitä asialle voisi tehdä. ( Oli lähempänä kuin Sinooperi). Ei olisi kuulemma saanut höyryllä silittää. Kertoivat, että on olemassa hajunpoistajaa tekstiileille ja selvittivät mistä sitä saa. Lähdin tyytyväisenä pois. Mies haki ainetta tullessaan töistä ja minä suihkuttelemaan. Sitten meillä vasta haisut oli. Ei ainakaan vielä ole tehonnut. Onko kenelläkään vastaavia kokemuksia? Miten säkkikankaan kanssa tulee toimia, jos siitä aikoo ommella jotain? Onneksi en ostanut sieltä ihanasta lähi Verhoomosta kuin metrin säkkikangasta lisää. Siirsin ompelukoneen teloille ainakin muutamaksi päiväksi.




Ei ole nyt ompeluaiheeseen liittyviä kuvia, joten laitan mitä mieleen juolahtaa.

















Kuvissa rakastamaani 50-lukua. Ensimmäinen on upea lehtiteline ja toinen ompelulaatikko. Molemmat huudettu Huutonetistä. Ompelulaatikko oli vielä täynnään tavaraa; oli nappia, lankaa montaa sorttia, puikkoja(mukana puisetkin ihanuudet), ihmeellisen näköisiä lituskoita koukkuja ym...

Tänään oli aivan loistava ilma. Pakkasta pari astetta ja aurinko paistoi!! Tuntui ihmeelliseltä niiden marraskuun kamalien kelien jälkeen. Luvassa on vielä pakkaspäiviä, joten nautitaan niistä!


Kiitokset kommenteista ja vierailuista!!

Kaikille hyvää loppuviikkoa!

Ompelua ja "levittäytymistä"

Tänään se eilinen valkoinen ihanuus maassa on muuttunut loskaksi, vaikka maa onkin vielä valkoisena. Huoneeni avoimesta ikkunasta kuuluu samanlainen lotina kuin keväällä. Pidän paljon ikkunaa auki, koska patteri elää omaa elämäänsä. Välillä se on tulikuuma ja joskus harvemmin viileä. Päiväkin on ollut pimeä ja aikani on mennyt puhelimessa ja oleillessa. Jotain on sentään tullut tehtyä. Olen kiinnittänyt painamiani kankaita ja näprännyt niitä teepusseja, joista oli ohje blogissa Valkoista pellavaa. Mitä pienempi työ, sitä hankalampaa sen työstäminen on. Tein 2 jopa säkkikankaasta! Voiko vielä hullumpaa yritystä olla?! Ja sitten aloin ajatella, että teenkö nyt kaiken väärinpäin. Pitäisi varmaankin ensin ommella tuote ja sitten painaa teksti tai kuva. Siispä leikkaamaan. En ole aikoihin (puhutaan vuosista) ommellut mitään, enkä osannut nyt siis leikata edes tyynynpäällistä ilman, että olisin piirtänyt tekniset piirustukset eli poikkileikkauskuvat. Ei tietenkään tavallisista saumoista, mutta laitan tyynynpäälliset kiinni takaa napeilla ja sitä kohtaa piti piirtää, että tiesi paljonko kangasta menee. Moni varmaan ajattelee,että voi-voi. Ja sitten minulla on eräs inhottava tapa. Aina kun olen ommellut, olen levittäytynyt koko huusholliin oli se sitten iso tai pieni. Minulla on omassa huoneessa 2 isoa pöytää, silti leikkasin keittiössä. Olohuoneen iso ruokapöytä oli täynnään kansioita ja papereita.
Makuuhuoneen sängyn päällä oli painettuja kankaita ja penkin päällä painamattomia.
Ainoa paikka, mihin en sotkenut tavaroitani oli miehen huone. Silityslauta oli käytävässä ja kauheassa lastissa, paitsi silloin, kun silitin. Mutta tämä koskee vain ompelemista. Meillä on aina paikat järjestyksessä, PAITSI minun huoneeni. Jos maalaan akvarelleja, niin tarvitsen kaikki siihen liittyvät tavarat ympärilleni, vaikka tiedän, etten edes käytä niitä. Käytän melkein ja ainoastaan paria sivellintä, vaikka niitä on kymmeniä. Maalaan oikeastaan aina samalle paperille, vaikka lehtiöitä on toistakymmentä. Ja sama kaikkien tekemieni asioiden kanssa. Ja vaikka on pöytätilaa, niin tavaramäärästä johtuen joudun aina työskentelemään nenäliinan kokoisella pläntillä. Akvarellikurssillakin tarvitsen 2 pöytää, muut pärjäävät yhdellä. Onko muilla tälläisiä ongelmia?? Mikä siihen auttaisi?
No, nyt olen kuitenkin taas kerännyt tavarani kasaan, että huomenna saa jälleen levittää.

Hauskaa lauantai-iltaa kaikille ja kiitos vierailijoille!